HiQ

Senior Software Engineer Tapani on viihtynyt HiQ:lla yli 30 vuotta: “En ole koskaan halunnut vaihtaa yritystä”

Senior Software Engineer, Tapani Mansner, on viihtynyt HiQ:lla yli 30 vuotta. Luonteeltaan tasainen Mansner ei ole koskaan haaveillut uran tai työnantajan vaihdosta.

HiQ:n Senior Software Engineerillä, Tapani Mansnerilla, on varsin mielenkiintoinen sulka hatussaan: hän on HiQ:lla pisimpään viihtynyt työntekijä. Hän aloitti uransa talossa virallisesti 5.1.1989, ja siitä lähtien hän on toiminut ohjelmistokehityksen parissa. Käytännössä työnteko alkoi kuitenkin vasta seuraavana päivänä.

“Lintsasin ensimmäisen työpäiväni HiQ:lla. Vietin sen synnytyslaitoksella esikoiseni syntymän johdosta”, Tapani hymyilee. Nuorena Tapanista piti tulla tähtitieteilijä: matemaattiset aineet olivat kympin luokkaa. Teknologia alkoi kiinnostaa ensimmäisen kerran, kun hän pääsi hypistelemään kouluissa ensimmäisiä mikroja. Kiinnostus kasvoi ajan myötä ja Tapani päätyikin opiskelemaan sähkötekniikkaa TKK:lle. Opinnot tarjosivat laaja-alaisen pohjan myöhemmälle uralle. Ensikosketus ohjelmistokehitykseen tuli alan messuilla, kun Tapani törmäsi Softplanin ständiin. Yrityksestä tuli myöhemmin osa HiQ:ta.

“Messuilla sain ensikosketuksen Softplaniin, jossa myös pitkäaikainen ystäväni oli töissä. Jätin opinnot kesken ja hyppäsin työelämään, sillä perheen elättäminen oli prioriteettini hyvin nuoresta lähtien. Olenkin ikiteekkari.”

Nykyään etenkin nuorempi sukupolvi on hyvinkin nopealiikkeinen urasiirroissaan. On suorastaan tyypillistä vaihtaa työpaikkaa muutaman vuoden välein. Luonteeltaan tasainen ja pitkäjänteinen Tapani ei kuitenkaan ole koskaan haaveillut uran tai työnantajan vaihdosta. Hän pohtii, liekö kyseessä tieto siitä, ettei ruoho ei ole aidan toisella puolen sen vihreämpää. Vaihtelua ei myöskään juuri tarvitse hakea ulkopuolelta: työ ohjelmistokehityksen parissa kiehtoo juuri siksi, että päivät eivät ole koskaan samanlaisia.

“Teen koodaamisen ohella paljon tukityötä eli etsin vikoja, ratkaisen häiriöitä ja hoidan byrokratiaan liittyviä asioita. Toimin myös päivystäjänä puhelimessa ja tietokoneella.”

Tapani on todistanut ohjelmistokehityksen muutosta aitiopaikalta jo useamman vuosikymmenen ajan. Isoin muutos alalla on miehen mukaan ollut mikropalveluiden mukaantulo, joka on muuttanut ohjelmistokehitystä yksinkertaisempaan suuntaan: kerrallaan mietitään vain yhtä asiaa. Lisäksi pilvipalvelut kaikkinensa vaativat jatkuvaa uuden opettelua.

Vaikka Tapani kantaakin ansaittua senior-titteliä, ei hän halua neuvoa nuorempiaan. Hänelle itselleen työ on opettanut pysymään rauhallisena muutoksista huolimatta.

“Osaan olla hötkyilemättä ja stressaamatta. En suhtaudu pelolla siihen, jos vastaan tulee jotakin osaamisalueeni ulkopuolelta. Joko pyydän apua tai opettelen itse – kukaan ei voi osata kaikkea.”

Uransa ikimuistoisimpia hetkiä Tapanille on ollut palkintomatka Yhdysvaltoihin, jonka hän sai kollegojen äänestämänä MVP:nä eli “Most Valuable Playerinä”. Matkalla hän pääsi vierailemaan Vegasissa ja todistamaan sukkulan lähtöä taivaalle Floridassa.

Tapani toivoo viihtyvänsä HiQ:lla uransa loppuun asti. Jos hän joskus olisi hakeutunut muualle, olisi se saattanut liittyä rakkaaseen harrastukseen. Tapanin unelmaprojekti olisi nimittäin päästä koodaamaan avaruussimulaatiopeli Eliteä, joka yhdistää hänen lapsuudenhaaveensa, avaruusmatkailun ja tähtitieteen.

Kaikkiaan Tapani uskoo, että harrastuksilla ja työn ulkopuolisilla kiinnostuksenkohteilla on tärkeä tehtävä työssä jaksamisen suhteen.

“Erityisesti tässä maailmantilanteessa, jossa itsellänikin on kevyesti huolestunut olo, on hyvä pitää itsensä aktiivisena: oli kyseessä sitten koirien kanssa ulkoilu, ruoanlaitto tai pienoismallien kokoaminen. Työn lisäksi pitää olla muutakin elämää.”

Kiitos kun luit Tapanin tarinan, toivottavasti tykkäsit! Artikkeli on osa #HiQPeople -juttusarjaa, jossa esitellään hiqlaisten elämäntarinoita ja persoonaa titteleiden takana.