HiQ

Everyday life in HiQ's integration teams (Finnish)

HiQ:n integraatiotiimeissä työnteko sujuu hyvällä meiningillä ja tiimikavereista on seuraa vapaa-ajallakin.

Tällaista on arki HiQ:n inte­­graa­tio­­tii­­meis­­sä

Otaniemestä kuuluu villiä huhua: ohjelmistotalo HiQ:n integraatioyksikössä on kuulemma niin poikkeuksellisen hyvä henki, etteivät monet kerran remmiin liittyneet kokeneet ammattilaiset hevillä vaihda paikkaa. Selvitimme, minkä ansiota tämä on. Artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä HiQ:n kanssa.

HiQ:n Espoon konttorilla vaikuttavat integraatioasiantuntijat ovat jakautuneet integraatioyksikön neljään tiimiin, jotka kulkevat nimillä Nimbus, Feenix, Hopea-apinat ja Energia.

Nappasimme pisimpään pystyssä olleesta Energia tiimistä haastateltavaksi integraatiokehittäjä Jura Laakkosen valottamaan hyvän meiningin ja viihtyvyyden syitä.

Jura on viihtynyt integraatiohommissa jo yli 12 vuotta – ensin FRENDSillä ja yrityskaupan myötä HiQ:lla.
Jura on viihtynyt integraatiohommissa jo yli 12 vuotta – ensin FRENDSillä ja yrityskaupan myötä HiQ:lla.
Jura on viihtynyt integraatiohommissa jo yli 12 vuotta – ensin FRENDSillä ja yrityskaupan myötä HiQ:lla.
Jura on viihtynyt integraatiohommissa jo yli 12 vuotta – ensin FRENDSillä ja yrityskaupan myötä HiQ:lla.

”Työpaikkamme ilmapiiri on mielestäni ainutlaatuinen ja se on säilynyt samanlaisena koko urani ajan. Täällä vallitsee ihan uskomaton ystävyyden ja kaveruuden henki”, jo huimat 11 vuotta talossa vaikuttanut Jura avaa viihtymisensä syitä.

Full stack -tiimit ovat rakentuneet asiakkuuksien ympärille

Integraatioyksikön tiimit ovat rakentuneet asiakkuuksien ja niiden myötä tulevien projektien ympärille. Energia tiimi on nimensä mukaisesti erikoistunut energia-alan asiakkaisiin, mutta muuten tiimeillä on asiakkaina toimijoita laidasta laitaan.

Välillä projekteja tehdään yli tiimirajojen, mutta usein projektien vaatima osaaminen löytyy saman tiimin sisältä, sillä kukin tiimeistä työllistää full stack -hengessä sekä integraatioarkkitehtejä, integraatiokehittäjiä että palvelupäälliköitä.

Suurimman osan projektien asiakasviestinnästä hoitavat palvelupäälliköt. Palvelupäälliköt toimivat työssään linkkinä kehittäjien ja asiakkaiden välillä. Palvelupäällikkö on asiakkaan ensisijainen kontakti, johon ottaa yhteyttä. He ottavat asiakkaalta työt vastaan, tiketöivät ne ja resursoivat viikottain tekijöiden kanssa, kuka tekee mitä ja miten. Lisäksi palvelupäälliköt seuraavat, mitä tehtäviä on tulossa tulevaisuudessa.

Projektit ovat hyvin vaihtelevia, minkä vuoksi tyypillistä projektia on vaikea nimetä. Energia tiimin pääkehittäjä Jura Laakkonen antaa kuitenkin muutaman esimerkin:

”Moni projekti liittyy siihen, että asiakas vaihtaa jotakin sisäistä järjestelmää, kuten asiakkuudenhallintaa. Tällöin tarvitaan uusia integraatioita, jotta sama data saadaan sopimaan uuden järjestelmän vaatimuksiin.”

”Toinen hyvä esimerkki on se, kun asiakas haluaa julkaista jotakin sisäverkon järjestelmissä olevaa dataa kumppanien käyttöön, esimerkiksi mittausdataa. Tällöin toteutamme FRENDSiin APIn jota kutsua – integraatio hoitaa oikean datan oikeassa muodossa rajapinnan kautta kumppanille.”

Integraatioissa ollaan usein tekemisissä eri verkkoalueilla ja suunnitellaan, miten nämä eri alueet toimivat nätisti yhteen ilman tietoturvaongelmia sekä kuinka tieto saadaan liikkumaan paikasta toiseen aina oikeassa muodossa.

”Kehittäjien roolit projekteissa vaihtelevat. Isompiin kokonaisuuksiin valitaan aina yksi projektivastaava, joka hallitsee kokonaisuutta, pitää projektin lankoja käsissään sekä kerää palvelupäällikön ohella työtehtäviä suoraan asiakkaalta”, Energia tiimissä pääkehittäjänä työskentelevä Jura Laakkonen kertoo.

Kehittäjät käyvät työtehtävät läpi viikottaisessa tiimipalaverissa. Siitä lähdetään sitten pyörittämään viikkoa, ja kukin merkitsee Jira-työnohjausjärjestelmään, missä vaiheessa on menossa.

”Kukaan ei seiso selän takana kertomassa, mitä teen seuraavaksi”

Tiimeissä vallitsee hyvin matala hierarkia ja kulttuuri on itseohjautuva.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi palvelupäällikön työssä sitä, että kukaan ei seiso koko ajan selän takana sanomassa, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Kehittäjille työt tulevat toki palvelupäälliköiltä, mutta omaa työtään saa ohjata itse. Ja kun asiakas on tyytyväinen, kaikki ovat tyytyväisiä.

Tekijöiltä myös odotetaan tietynlaista uteliaisuutta ja kykyä johtaa omaa työtään. Jokainen saa myös kehittää niin omaa kuin yksikkönsäkin toimintaa vapaasti. Urakehitykseensä saa vaikuttaa itse eikä sitä määrätä ylhäältä: jos kokee palavaa tarvetta ottaa vastuuta tietystä osa-alueesta, niin uraansa saa luotsata siihen suuntaan.

Haastavat työtehtävät vaativat uteliaisuutta ja oppimiskykyä

Yksi tärkeimmistä hyvän viihtyvyyden syistä ovat ammatillisesti mielenkiintoiset työtehtävät.

"Integraatiopuolella rajapinnat ja teknologiat kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti, eli täällä saa koko ajan tutkia ja oppia uutta”, sanoo Jura ja jatkaa: “Täällä näkee hyvin mielenkiintoisesta näkökulmasta tuon meidän oman integraatiojärjestelmän kehittymistä.”

HiQ:n erikoisuutena on, että työtä tehdään pitkälti talon oman FRENDS-integraatioalustan parissa. Sillä toteutetaan valtaosa asiakkaiden projekteista. FRENDSissä on nettikäyttöliittymä, jolla voi orkestroida erilaisia prosesseja ja suunnitella ja toteuttaa, miten tieto liikkuu paikasta toiseen.

”Oman tuotteen käytössä on paljon etuja: meillä on talon sisällä tuotekehitystiimi, joka on hyvin responsiivinen ja kuuntelee toiveita. Työkalun kehittäminen on tämän ansiosta nopeaa ja mahdollisiin ongelmiin saa heti apua”.

Millainen henkilö integraatiopuolelle sitten sopii?

Yhtä ihannetyyppiä on vaikea nimetä, koska työ sopii monenlaiselle persoonalle. Huumorintaju on aina hyvästä, eikä täällä kannata ottaa itseään liian vakavasti. Teknisestä taustasta on etua, mutta kovan luokan koodari ei Juran mukaan tarvitse olla, sillä FRENDS on niin sanottu Low code -alusta. ”Integraatiopuolella hyötyä on enemmän kyvystä hahmottaa kokonaisuuksia”, Jura kertoo.

Valmis integraatio-osaaja ei tarvitse olla, mutta tänne hakevan on ehdottomasti oltava valmis oppimaan ja kysymään apua tarvittaessa.

See also
Blogs about our work and life
Test Manager role in HiQ (Finnish)
Mitä Test Managerin työhön kuuluu? Kysyimme kokeneelta testipäälliköltämme hänen arjestaan. Tutustu blogista rooliin lisää.
Integraatiokehittäjän työ HiQ:lla (Finnish)
Mitä integraatiokehittäjä tekee HiQlla? Kysyimme integraatiokehittäjiltämme mitä työ vaatii ja kenelle se sopii. Tutustu blogistamme lisää.
Support & Services Consult's work at HiQ (Finnish)
Mietitkö mitä Support & Services Consultin työ pitää sisällään ja mitä kaikkea roolissa pääsee tekemään? Tutustu tehtävään lisää blogista.
Software Developer role at HiQ (Finnish)
Oletko miettinyt, millaista on työskennellä HiQ:lla kehittäjänä? Kokenut sovelluskehittäjämme Timo Korhonen kertoo työviikostaan.
Our Junior Integration Developer Elina Rajala (Finnish)
Elina Rajalan tie johti HiQlle kesätöiden kautta. Kesätyöt poikivat harjoittelupaikan, opinnäytetyön aiheen ja vakituisen työn. Tutustu Elinan tarinaan.
How to combine work and competitive sports (Finnish)
HiQn Sales Manager Stefan Sirkiä kertoo, kuinka hän on onnistunut yhdistämään kilpaurheilun ja työelämän.
How to combine work and rock life?
HiQ Service Manager Janne Kusmin also plays drums in Kalmah and tours around the world with his band.
Home of happy integration consultants (Finnish)
HiQn integraatioyksikkö koostuu noin 60:stä asiantuntijasta. Tutustu mikä on integraatioyksikkömme hyvän hengen ”salaisuus”.
A lazy engineer is actually a good engineer (Finnish)
Yksinkertaisuuteen panostaminen auttaa keskittymään oleelliseen
Contact

Contact for more information