Painetta julkisten digipalveluiden muutosvauhdissa – miten pysyä mukana? Kaksi esimerkkiä onnistumisesta

Onko eilisen ratkaisu huomenna jo vanhentunut? Ei välttämättä, jos julkishallinnon digihankkeissa noudattaa hyväksi havaittuja periaatteita.

Julkishallinnon digitaalinen ympäristö muuttuu juuri nyt nopeasti. Jotta uudistushankkeet toisivat kaivattuja tuloksia, sekä tilaajien että toimittajien pitää tunnistaa useita ajankohtaisia haasteita. Näiden ilmiöiden olen havainnut nostavan päätään:

Tietoturvan varmistaminen on pitkään ollut perusvaatimus toimittajakumppaneille. Nyt toimittajan pitää kuitenkin osoittaa, että se pystyy tarjoamaan aidosti tietoturvallisia palveluita. Ulkopuoliset auditoijat huolehtivat lupausten lunastamisesta.

Kestävyys on jo yleinen kilpailutuskriteeri Ruotsissa, ja trendi tulee yleistymään myös täällä lahden toisella puolella. Vastuullisuus ei ole enää vain kiva lisä kuluttajien ostoskorissa.

Työnteon tavat ovat muuttuneet pysyvästi. IT-alalla osaajista on niin kova kilpailu, että modernit puitteet ja joustavuus ovat ehdottomia edellytyksiä minkä tahansa asiantuntijaorganisaation pärjäämiselle.

Tehokkuus ja tuottavuus eivät kuulosta uusilta, mutta digitalisaatio on tuonut niihin uutta sisältöä. 2020-luvulla ei rakenneta sähköisiä palveluita vain siksi, että niin täytyy tehdä. Verkkoasioinnilta odotetaan mitattavaa kustannustehokkuutta ja tuottavuuden lisäämistä.

Kädet saveen ja työkalupakkiin valtiovarainministeriön periaatteet

Miten haasteisiin ja nopeaan muutokseen sitten kannattaa vastata? Eräs ohjenuora löytyy yllättävän läheltä julkishallinnon organisaatioita, Valtiovarainministeriön digitalisoinnin yhdeksästä periaatteesta. Jaan ne kolmeen kategoriaan, jotka ovat ihmiskeskeinen lähestyminen, ketterät toimintatavat ja palveluekosysteemin tavoittelu sekä järjestelmien välinen tiedonvaihto.

Kun niitä muistaa noudattaa, digitalisaatiosta tulee automaattisesti tehokkaampaa. Esimerkiksi julkisissa alustaratkaisuissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää aina yhteistä digi-infrastruktuuria. Suomi.fi-valtuudet ja Palvelutietovaranto (PTV) ovat jo tuttuja esimerkkejä, Aurora AI tekee vielä tuloaan.

Hetkinen, niinkö yksinkertaista se on? Tässä kaksi case-esimerkkiä digitalisoinnin periaatteiden onnistuneesta soveltamisesta:

1) Helsingin kaupunki rakensi yhteisen verkkokaupan sen sijaan, että jokainen toimiala kehittäisi omat ratkaisunsa maksamiseen. Alusta itsessään on pienimuotoinen palveluekosysteemi, ja siinä on huomioitu ihmiskeskeinen lähestyminen erityisesti saavutettavuuden ja löydettävyyden näkökulmista. Ketterillä menetelmillä toteutettu, joustava arkkitehtuuri mukautuu muutoksiin. Lue lisää ratkaisuistamme Helsingin kaupungille.

3) Valtorin YJA -julkaisualustaa voi kutsua jo perinteikkääksi. Sen ketterä kehittäminen jatkuu, jotta viestijöiden työ helpottuisi. Viime aikoina tietoturva on ollut erityisen tärkeässä roolissa tässä yli 70 julkishallinnon organisaation yhteisessä julkaisujärjestelmässä. Kun taustalla on yhteinen ekosysteemi, olemme pystyneet rakentamaan useiden eri palveluntoimittajien kanssa vahvan suojauksen kyberhyökkäyksiä vastaan. Vastaavan suojakilven rakentaminen yksittäiselle verkkopalvelulle olisi pitkä ja kivinen tie. Lue lisää ratkaisuistamme Valtorille.

Mielipide & näkemys

Mielipide & näkemys

AI-ajatuksia, osa 2
Onko datasi koskematon kultakaivos? Näin tekoälytrendit muuttavat tulevaisuuden liiketoimintaa
Atlassian
HiQ rakentaa Suomen kovinta Atlassian-tiimiä haastamaan markkinajohtajia ja laajentamaan palveluvalikoimaa
AI-ajatuksia, osa 1
Reittiopas AI-vallankumoukseen – strateginen kulma generatiiviseen tekoälyyn
Ketterä kehittäminen
Ketterä kehittäminen tuo kustannustehokkuutta julkishallinnon digitaalistumiseen
Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä!

Sami Pippuri
Business Director, HiQ Publicsami.pippuri@hiq.fi+358 41 430 4128