Drooniuhkaan ei varauduta rakentamalla vain yhtä muuria 

Sodankäynnin nopea kehitys ja erityisesti droonit pakottavat Suomen ajattelemaan turvallisuutta uudella tavalla. Viime aikojen havainnot ovat vasta helpoin osa ilmiötä: yksittäisiä, poikkeavia ja vielä suhteellisen näkyviä tapauksia. Todellinen haaste alkaa, jos ilmatilassamme liikkuu samanaikaisesti satoja tai tuhansia tuntemattomia tai vihamielisiä drooneja.

On naiivia olettaa, että drooniuhka tulisi jatkossa vain yhdestä suunnasta. Droonit voivat tulla idästä, mereltä, sisämaasta tai luvallisen liikenteen seasta. Ne voivat lähteä liikkeelle myös Suomen rajojen sisältä. Valtakunnanraja on drooneille vain yksi koordinaatti muiden joukossa.

Siksi varautumisen lähtökohdaksi ei riitä kysymys, miten yksittäistä droonia vastaan suojaudutaan. Tärkeämpi kysymys on, miten tuhansista havainnoista muodostetaan oikea-aikainen ja käyttökelpoinen tilannekuva johtamisen tueksi. Droonien määrä kasvaa yhteiskunnassa joka tapauksessa: niitä käyttävät viranomaiset, yritykset, media, tutkimuslaitokset, maanviljely, rakentaminen ja harrastajat. Tulevaisuuden ongelma ei ole vain vihamielisten droonien tunnistaminen, vaan myös luvallisten droonien tunnistaminen ja turhien hälytysten välttäminen.

Hyperadaptiivinen käyttöliittymä ja tekoäly yhdessä mahdollistajana

HiQ on tutkinut hyperadaptiivisia käyttöliittymiä jo vuosien ajan. Tekoälyn nopea kehitys on tehnyt konseptista käytännössä toteuttamiskelpoisen: käyttöliittymä voi mukautua käyttäjän rooliin, tilanteeseen ja kykyyn käsitellä tietoa. Sen tehtävä ei ole näyttää kaikkea mahdollista, vaan nostaa esiin juuri se tieto, jota päätöksenteko sillä hetkellä vaatii. Kun tietomäärä kasvaa liian suureksi, järjestelmän pitää suodattaa, jäsentää ja priorisoida tietoa niin, ettei ihmisen päätöksenteko kuormitu liikaa. Näin käyttäjälle syntyy paremmat edellytykset tehdä oikea päätös myös nopeasti muuttuvassa tilanteessa.

Drooniuhkan kehittyessä on selvää, että tämä malli on tärkeässä roolissa ratkoessamme haasteita aiheeseen liittyen. Haaste ei ole vain havaintojen määrä, vaan niiden epävarmuus. Järjestelmän pitää pystyä yhdistämään eri lähteistä tulevat signaalit, arvioimaan niiden luotettavuutta ja näyttämään käyttäjälle vain se tieto, joka auttaa tekemään päätöksiä. Eli juuri sitä, mihin hyperadaptiivinen käyttöliittymä on suunniteltu. Lisäksi tekoäly tuo käyttäjälle arvoa tiedon keräämiseen, jalostamiseen ja muotoiluun liittyen, mahdollistaen myös luonnollisen vuorovaikutuksen puheen avulla.

Hyperadaptiiviseen käyttöliittymään voi tutustua lisää tästä

Droonitilannekuva- ja -raportointisovellus – DroneWatch

HiQ on rakentanut prototyypin droonitilannekuva- ja -raportointisovelluksesta, jota kutsumme nimellä DroneWatch. 

Tarvitsemme DroneWatchin kaltaisen kansallisen droonien tilannekuvasovelluksen. Normaalioloissa sovellus pystyy erottamaan luvallisen droonin epäilyttävästä. Aluksi sovelluksen käyttö voi olla vapaaehtoista, mutta kun palvelut ja toimintamallit kehittyvät, niistä voidaan rakentaa säännelty osa kansallista palvelua ja viranomaisten tilannekuvaa. Poikkeusoloissa tällaisen sovelluksen toiminta on äärimmäisen arvokasta sekä viranomaisille että kansalaisille.

Kansalaisilla on tässä oma roolinsa, mutta se pitää suunnitella oikein. Lähes jokaisella on taskussaan kamera, mikrofoni, GPS, kompassi ja liikeanturit. Tästä voidaan muodostaa valtava, miljoonia laitteita kattava, valtakunnallinen sensoriverkosto: HaaS – Human as a Sensor, eli ihminen sensorina.Kansalaiselta ei pidä vaatia kykyä toimia ilmatilan puolustusoperaattorina, mutta häntä voidaan ohjata tekemään turvallinen ja hyödyllinen havainto. Historia osoittaa, että kansalaiset voivat tukea ilmatilan valvontaa ja nyt sama ajatus pitää tuoda digitaaliselle aikakaudelle.

Tällä hetkellä käytössämme olevat toimintamallit eivät skaalaudu. Jos tuhansista drooneista yritetään ilmoittaa yhtä aikaa hätäkeskukseen, se voi lamaantua juuri silloin, kun sen pitäisi toimia. Siksi tarvitsemme hätäkeskuksen rinnalle ja tueksi havaintokanavan. Hätätilanteessa soitetaan edelleen hätänumeroon ja noudatetaan viranomaisohjeita.

Epävarmat ja laajat droonihavainnot pitää voida ilmoittaa sovelluksella, joka ohjeistaa käyttäjää toimimaan turvallisesti ja keräten silti mahdollisimman paljon tietoa havainnosta. Käyttäjän on mahdollista saada kohdennettua tilannetietoa lähialueelta, mutta viranomaisen näkymä on kattavampi ja valtakunnallinen. Näin sovellus ei muutu vastustajan tiedustelukanavaksi. Oikea periaate on turvallinen avoimuus: ihmiset saavat sen tiedon, jota he tarvitsevat toimiakseen oikein, vaarantamatta kansallista puolustusta.

Osaamisen kehittäminen, yhteistyö ja tulevaisuuden drooniosaajat

Tunnistamisen ja suojautumisen lisäksi Suomen on kehitettävä omaa drooniosaamistaan. Tarvitsemme yhteistyötä, jossa oppilaitokset, viranomaiset, yritykset sekä Puolustusvoimat voisivat tarjota oppimispolkuja. Tässä tulee suosia avoimen lähdekoodin ratkaisuja, jotka mahdollistaisivat drooniosaamisen tuomisen mahdollisimman lähelle kaikkia suomalaisia. Avoimen lähdekoodin ratkaisut yhdistettynä tekoälyavusteisen kehityksen mahdollisuuksiin antaa meille parhaan suorituskyvyn menestyä tulevaisuudessa.

Drooniosaamisen kehittämisessä tavoitteena ei saa olla vain laitteiden operointikyvyn oppiminen, vaan monipuolinen kokeilu ja tuotekehitysponnistelut, joiden pohjalle rakentuisi kansallinen drooniekosysteemi kaupallisten ratkaisuiden lisäksi. Muutosnopeus on tässäkin elinehto. Taistelukentältä on opittu, että ilman jatkuvaa kehitystä tämän päivän ratkaisut eivät toimi enää huomenna.

Yhteenveto

Drooniuhkaan ei varauduta rakentamalla yhtä muuria taivaalle. Siihen varaudutaan rakentamalla useista kerroksista yhteinen kyky nähdä, ymmärtää ja toimia ajoissa.

Suomen on nostettava droonivarautumisen ytimeen kolme asiaa: yhteinen tilannekuva, adaptiivinen päätöksenteon tuki ja kansalaisten turvallisesti ohjattu osallistuminen. DroneWatchin kaltainen kansallinen havainto- ja tilannekuvasovellus voisi toimia siltana näiden välillä. Se ei korvaisi viranomaisia eikä hätäkeskusta, vaan tukisi niitä. 

Seuraava kysymys ei ole vain, kuka tällaisen ratkaisun rakentaa. Kysymys on siitä, miten viranomaiset, yritykset ja kansalaiset rakentavat sen yhdessä niin, että sama järjestelmä toimii arjessa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

HiQ puolustussektorin kumppanina

HiQ yhdistää laajan kokemuksen puolustusalalta, vahvan sovelluskehitysosaamisen ja kyvyn tuottaa käyttäjäystävällisiä ja tehokkaita käyttöliittymiä. Vahvuutemme on kykymme ottaa käyttöön kokeellista teknologiaa, hyödyntää sen hyödyt ja paketoida se nopeasti toimiviksi ratkaisuiksi asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Näytä kaikki artikkelit