Headless – ei ollenkaan niin päätön lähestymistapa

Digitaalisia verkkopalveluja kehitettäessä headless-lähestymistapa on jo usean vuoden ajan ollut digipalveluiden kehityksen keskiössä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa?

En todellakaan ole koodari, mutta softasta ja digitaalisten palveluiden kehityksestä olen oppinut työurallani melkoisesti. Elämme maailmassa, jossa asiakaskokemuksemme ovat yhä enenevässä määrin digitaalisia. Kuitenkin monet käyttämistämme digipalveluista eivät huomioi tarpeitamme, vaan tarjoavat meille sitä yhtä ja samaa mitä kaikille muillekin.

Onko näin pakko olla?

Digitaalisia verkkopalveluja kehitettäessä ns. headless-lähestymistapa on jo usean vuoden ajan ollut digipalveluiden kehityksen keskiössä. Softamaailmassa headless-lähestymistapa on hyvä valinta digitaalisten verkkopalvelujen luomiseen erottaessaan esityskerroksen (etuosa eli frontend, esim. verkkosivusto) liiketoimintalogiikasta (back-end eli liiketoiminnan taustajärjestelmä). Pyrittäessä luomaan juuri personoituja digitaalisia asiakaskokemuksia on hyvä ymmärtää mitä headless-ajattelu tarkoittaa ja mitä hyötyjä siitä saadaan.

Ensinnäkin headless-lähestymistapa voi säästää paljon aikaa ja rahaa pitkällä aikavälillä. Erottamalla käyttöliittymän taustajärjestelmästä voi tehdä muutoksia toiseen vaikuttamatta toiseen. Tämä tarkoittaa, että voi päivittää taustalogiikkaa tai tietorakennetta ilman, että tarvitsee päivittää koko käyttöliittymää – ja vieläpä pelkäämättä, että rikkoisi koko järjestelmän. Headlessin tuoman joustavuuden ansiosta uusien ominaisuuksien ja toimintojen nopeampi kehittäminen ja käyttöönotto mahdollistuvat. Näin palvelukehityksessä voidaan iteroida nopeammin, vastata asiakkaiden tarpeisiin nopeammin ja näin välttää kalliit kehitysviiveet. Rahaa säästyy.

Toinen headless-lähestymistavan kustannussäästöetu on sen skaalautuvuus. Ns. monoliittisen arkkitehtuurin (jossa käyttöliittymä ja taustajärjestelmä ovat kiinteästi samaa järjestelmää) on skaalattava koko järjestelmää kysynnän kasvaessa, vaikka vain yksi järjestelmän osa kokisi liikenteen kuormitusta. Tämä voi olla kallista ja tehotonta. Headless-lähestymistavalla voidaan skaalata vain niitä järjestelmän osia, jotka sitä tarvitsevat. Tämä taas tarkoittaa, että headless-järjestelmät voivat käsitellä suuria määriä liikennettä ja dataa hidastumatta tai kaatumatta, joka on erittäin tärkeää useille käyttämillemme verkkopalveluille. Skaalautuvuuden avulla voidaan siis säästää rahaa infrastruktuurikustannuksissa.

Lisäksi headless-selainten sanotaan olevan nopeampia kuin monoliittisten järjestelmien selainten, jonkun tiedon mukaan headless tarjoaa jopa 2–15 kertaa nopeamman suorituskyvyn (en vahvista tätä, mutta kokemuksesta tiedän tämän suuntaista suoritusta esiintyvän). Joten jos suorituskyky on digipalvelulle kriittinen elementti, niin tällöin palvelun toteutus headless-käyttöliittymällä voi olla oikea toteutustapa.

Digipalveluiden räätälöinnin kannalta headless-lähestymistapa antaa paljon enemmän vapautta luoda ainutlaatuisia käyttökokemuksia. Koska käyttöliittymä ja taustaosa ovat erillisiä, voidaan valita paras käyttöliittymän rakenne eri tarpeisiin sen sijaan, että oltaisi sidottuja siihen, jonka monoliittinen arkkitehtuuri tarjoaa. Tämä voi antaa kilpailuetua ja auttaa erottumaan kilpailijoista. Headless-arkkitehtuurin avulla sisältöä voidaan myös hallita ja toimittaa tehokkaammin useille kanaville ja laitteille, kuten verkkosivustoille, mobiilisovelluksiin, älykaiuttimiin ja muihin esineiden internetin (IoT) -laitteisiin. Tämän seikan merkitys vain korostuu tulevaisuudessa erilaisten älylaitteiden skaalan kasvaessa.

Sisällön eli datan uudelleenkäytettävyys eri kanavissa onkin merkittävä hyöty verkkopalveluita kehitettäessä headless-pohjaisesti toimivilla sisällönhallintajärjestelmillä (CMS). Ns. omnichannel-kyvykkyydellä tarkoitetaan headlessin helpottamaa sisällön siirtämistä halutulle alustalle tai kanavalle, mikä säästää sisällöntuottajia joutumasta muokkaamaan sisältöä manuaalisesti uudelleen eri käyttöliittymiä varten tai kopioimaan työnsä julkaisemalla sisältöä uudelleen useissa paikoissa.

Myös eCommerce-ratkaisuissa headless on osoittautunut kaikkein toimivimmaksi arkkitehtuuriseksi ratkaisuksi keskittäessään sisällön ja voidessaan toimittaa sen minne tahansa API:n kautta – paljon nopeammin kuin perinteiset monoliittiset verkkokauppa-alustat, joka parantaa asiakaskokemusta. Mainitut API-rajapinnat ovatkin keskeisessä roolissa rakennettaessa digipalveluja headless-pohjaisesti, sillä niiden avulla näiden palveluiden integroiminen muihin järjestelmiin helpottuu merkittävästi.

Headless-lähestymistapa on jo nyt suosittu digipalvelujen kehityksen saralla, ja yhä useammat kehittäjät ovat ottaneet käyttöönsä. Suosion voi ennustaa vain jatkuvan, sillä headlessin edut tuntuvat kiistattomilta monoliittisiin järjestelmiin verrattuna. Kaiken kaikkiaan headless-lähestymistapa saattaa vaatia alkuinvestointia kehitystyöhön ja osaamisen kasvattamiseen, mutta se voi säästää aikaa ja rahaa pitkällä aikavälillä ja tarjoaa enemmän joustavuutta, skaalautuvuutta ja vaihtoehtoja mukauttaa palveluja eri tarpeisiin. Omaksumalla headless-lähestymistavan voi pysyä kehityksen kärjessä ja turvata digitaaliset verkkopalvelut myös tulevaisuudessa pelkäämättä, että niiden parasta ennen päiväys koittaa jo ensi vuonna.

Me HiQ:lla olemme osaajia myös headlessin aralla ja mielellämme autamme yritystänne rakentamaan teillekin toimivat digitaaliset palvelut. Lue lisää palveluistamme alta, tai tutustu referensseihimme:

Markus Lyyra
Sales Manager

Ratkaisumyynnin ammattilainen, joka auttaa organisaatioita ottamaan harppauksia digitransformaatiomatkalla.

Opinion & insight

Content: Opinion & insight

Data & AI
Transforming Data into Business Decisions with AI
Generative AI
Transforming Business with Generative AI – Four Expert Insights
Generative AI
Discovering the potential of coding assistants
Generative AI
Artificial intelligence – revolution or evolution?
Contact

Got curious? Get in touch