Hajautetut palvelunestohyökkäykset voivat lamauttaa palvelut hetkessä. Viisi keinoa suojautua DDoS-hyökkäyksiltä ja pitää palvelusi turvallisina ja toimintakykyisinä.
Hajautetut palvelunestohyökkäykset (DDoS) ovat yksi kyberrikollisten tehokkaimmista keinoista aiheuttaa merkittäviä taloudellisia, toiminnallisia ja maineeseen liittyviä vahinkoja yrityksille. Hyökkäystavat vaihtelevat, mutta tavoite on aina sama: lamauttaa kohdepalvelimet, -palvelut tai -verkot hukuttamalla ne liikenteellä, joka tulee kaapatuista laitteista tai verkoista.
Tehokas DDoS-hyökkäysten torjunta vaatii lähestymistapaa, joka huomioi uhat kaikilla tasoilla. Parhaat ratkaisut yhdistävät suorituskyvyn skaalautuvaan, pilvipohjaiseen torjuntaan, joka toimii verkon reunalla. Sen joustavuus ja likimain rajaton kapasiteetti varmistavat suojan kaiken kokoisia ja monimutkaisiakin DDoS-hyökkäyksiä vastaan.
Onnistuneen DDoS-hyökkäyksen välittömänä seurauksena kohdepalvelun suorituskyky heikkenee, ja pahimmassa tapauksessa koko palvelu muuttuu käyttökelvottomaksi. Huono suorituskyky johtaa verkkosovelluksissa korkeampiin poistumisprosentteihin, matalampiin konversioihin ja brändin maineen vahingoittumiseen. Yritysverkoissa työntekijät eivät pysty hoitamaan päivittäisiä tehtäviään.
Lisäksi jotkut DDoS-hyökkäykset toimivat harhautuksena muille hyökkäyksille. Ne pitävät tietoturvatiimit kiireisinä samalla, kun hyökkääjä pyrkii todelliseen päämääräänsä toista kautta.
DDoS-turvallisuushaasteita lisäävät uudet trendit, kuten volyymihyökkäysten määrän kasvu ja kiristyshyökkäysten yleistyminen. Yritysten on erotettava hyökkäysliikenne ja laillinen liikenne toisistaan, tunnistettava ja estettävä haitalliset botit ilman häiriöitä laillisille käyttäjille sekä analysoitava liikenteen kuvioita, jotta puolustusta voi jatkuvasti kehittää.
Siksi jaamme nyt viisi loistavaa keinoa torjua hajautettuja palvelunestohyökkäyksiä.
Koska DDoS-hyökkäykset voivat kohdistua OSI-mallin useisiin kerroksiin, on tärkeää omaksua kattava suojausstrategia. Seuraavat taktiikat voivat täydentää perinteisiä DDoS-ratkaisuja ja tarjota lisäsuojaa palvelimille ja verkoille:
Palvelimien suojaaminen käänteisen proxyn avulla. Jos haluat suojata verkkopalvelimia, käänteinen välityspalvelin estää hyökkääjiä tunnistamasta palvelinten IP-osoitteita ja kohdistamasta hyökkäyksiä suoraan niihin. Tällöin hyökkäykset kohdistuvat ainoastaan käänteiseen proxyyn, mikä suojaa varsinaisia palvelimia.
Yksi yksinkertaisimmista ja kustannustehokkaimmista tavoista hyödyntää käänteistä välityspalvelinta on käyttää sisällönjakeluverkkoa (CDN). CDN:t ovat hajautettuja proxy-palvelinverkostoja, jotka vähentävät viivettä tallentamalla sisällön kopioita lähemmäksi loppukäyttäjiä.
DDoS-suojauksen tärkeimmät mittarit ovat suojauksen kapasiteetti ja kuinka nopeasti se pystyy neutralisoimaan hyökkäykset (torjuntanopeus).
Perinteinen tapa hallita DDoS-hyökkäysten aiheuttamia liikennepiikkejä on investoida laitteistoihin. Silloin yritys joutuu kuitenkin maksamaan kapasiteetista, jota käytetään vain satunnaisesti. Lisäksi jopa vankimmat yritystason infrastruktuurit voivat joutua pulaan suurimpien volyymihyökkäysten edessä.
Liikemäärärajoitus, eli kuinka monta pyyntöä palvelin hyväksyy tietyn ajan sisällä, voi auttaa hillitsemään piikkejä. Se ei kuitenkaan estä monimutkaisimpia hyökkäyksiä ja voi hidastaa suorituskykyä myös silloin, kun kyseessä on laillinen liikennepiikki. Siksi on tärkeää keskittyä suuren kapasiteetin ratkaisuihin: skaalautuva pilvipohjainen DDoS-torjunta imee suurimmatkin hyökkäykset jättämättä organisaatiota haavoittuvaksi.
Koska jo muutaman minuutin heikentynyt palvelun saatavuus voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita ja tuottavuuden laskua, torjunta-aika (time to mitigation, TTM) on toinen kriittinen tekijä. Verkon reunalla toimiva pilvipohjainen DDoS-suojaus auttaa vähentämään torjunta-aikaa ylikuormittamatta infrastruktuuria, koska hyökkäykset torjutaan lähellä niiden alkupistettä.
Tarpeen mukaan aktivoitavissa torjuntapalveluissa liikenne kulkee normaalisti, kunnes tietyt kynnysarvot ylittyvät, mahdollinen DDoS-hyökkäys havaitaan ja suojaus kytketään manuaalisesti päälle. Liikenne ohjataan pilvitorjuntapalveluun, jossa se suodatetaan ja palautetaan alkuperäiselle palvelimelle. Se kuitenkin pidentää hyökkäyksen torjunta-aikaa.
Tarpeen mukaan toimivat ratkaisut eivät ole ihanteellisia lyhytkestoisiin hyökkäyksiin, jotka Cloudflaren mukaan muodostavat valtaosan DDoS-hyökkäyksistä. Esimerkiksi vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä yli 94 % verkkokerroksen hyökkäyksistä kesti alle tunnin. Lyhyet hyökkäykset voivat olla myös tapa testata organisaation puolustusta ennen suurempaa iskua.
Jatkuvan torjunnan suoja on keskeytymätön. Kaikki sivuston liikenne suodatetaan tauotta, ja vain puhdas liikenne pääsee asiakkaan palvelimille. Torjunta-aika lyhenee, sillä palvelua ei tarvitse kytkeä manuaalisesti päälle hyökkäyksen alkaessa.
Nykykuluttaja odottaa verkkosivustojen ja sovellusten olevan aina käytettävissä ja latautuvan nopeasti. Koska jokainen viivästynyt sekunti laskee konversioprosenttia jopa 4,42 %, DDoS-suojaus ei saa heikentää suorituskykyä.
Monet organisaatiot suodattavat liikennettä puhdistuskeskuksissa, mutta ne sijaitsevat usein kaukana liikenteen lähteestä tai määränpääverkosta. Se voi aiheuttaa pullonkauloja, jotka pakottavat yrityksen valitsemaan suorituskyvyn ja turvallisuuden välillä.
Reunapohjaiset pilvitorjuntapalvelut ratkaisevat ongelman. Sen sijaan, että hyökkäykset torjuttaisiin keskitettyjen datakeskusten kautta, hajautetut verkot torjuvat hyökkäykset jokaisella verkkoon kuuluvalla liikennepisteellä. Näin hyökkäykset havaitaan ja torjutaan lähellä niiden lähdettä, mikä lyhentää torjunta-aikaa ja parantaa suorituskykyä.
DDoS-hyökkäysten kehittyessä niiden torjunta vaatii jatkuvaa liikenteen analysointia. Kun tunnistaa haitalliset kuviot, voi kehitää niihin vastaavat älykkäät ja mukautuvat puolustusmekanismit.
Pilvipohjaiset DDoS-torjuntajärjestelmät käyttävät usein koneoppimista havaitakseen ja estääkseen uusia, kehittyviä hyökkäyksiä. Järjestelmiä valittaessa kannattaakin kiinnittää huomiota verkkoälyyn: mitä laajempi ja kehittyneempi torjuntaverkko on, sitä enemmän tietoa se tarjoaa uusista hyökkäysmalleista – ja sitä ennakoivampaa suojaus on.
HiQ:n kumppani Cloudflare on yksi maailman parhaita DDoS-hyökkäysten torjujia. DDoS-suojauksen lisäksi Cloudflaren avulla voi suojautua myös kiristyshaittaohjelmilta, identiteettivarkauksilta sekä sovellusten haavoittuvuuksien hyväksikäytöltä.
Cloudflaren kerrostettu turvallisuusmalli yhdistää monipuoliset DDoS-torjuntakyvyt yhdeksi palveluksi, joka estää haitallisen liikenteen aiheuttamat häiriöt ja varmistaa, että puhdas liikenne pääsee perille. Siten verkkosivustot, sovellukset, API:t ja kokonaiset verkot pysyvät toiminnassa ilman että saatavuus ja suorituskyky kärsivät.
Nopea, automatisoitu torjunta: Toisin kuin perinteiset puhdistuskeskuksista riippuvaiset ratkaisut, Cloudflare isännöi turvallisuuspalveluja jokaisella verkkonsa palvelimella riippumatta hyökkäysten koosta tai monimutkaisuudesta.
Kattava suojaus: Cloudflare havaitsee ja estää 3., 4. ja 7. tason hyökkäykset verkon reunalla ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa järjestelmiin.
Globaali uhkatiedustelu: Cloudflaren DDoS-suojaus perustuu globaalin verkon älyyn, joka suojaa miljoonia internet-kohteita. Se mahdollistaa poikkeavan liikenteen tunnistamisen ja suojaa monimutkaisilta ja kehittyviltä hyökkäyksiltä.
Helppokäyttöisyys ja hallinta: Aina päällä oleva pilvipohjainen DDoS-suojaus on rakennettu intuitiiviselle käyttöliittymälle, jolla käyttäjät suojautua hyökkäyksiltä voivat nopeasti ja vaivattomasti vain muutamalla klikkauksella.
Kustannustehokkuus: Cloudflare tarjoaa kaikissa suunnitelmissaan rajattoman ja mittaamattoman DDoS-suojan hyökkäysten koosta riippumatta, ilman ylimääräisiä kustannuksia tai lisämaksuja liikenteen piikeistä.
HiQ on Cloudflaren kumppani Suomessa. Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä!