Automaatiot tekevät elämästä parhaimmillaan helpompaa ja vaivattomampaa. Pahimmillaan ne taas syöksevät kokonaisia organisaatioita tuomionpäivän porteille.
Aika, jota elämme, on monella tapaa haasteellista, kriisistä kriisiin selviytymistä. Luovia IT-ratkaisuja tuottaville toimijoille viimeiset parikymmentä vuotta ovat kuitenkin olleet kasvun ja uusien ideoiden kulta-aikaa. Milloin on muotoiltu palveluja uuteen asentoon erilaisilla verkko- ja mobiiliratkaisuilla, milloin taas taklattu tietotyön tekijäpulaa älykkäällä automaatiolla. Voidaankin puhua ”automaation vallankumouksesta”, jossa kevyillä ratkaisuilla ratkotaan liiketoiminnan ongelmia nopeammin ja edullisemmin kuin raskailla tietojärjestelmähankkeilla.
Tärkein polttoaine tälle vallankumoukselle on ollut ihmisten tyytymättömyys. Tyytymättömyys, joka kumpuaa läppäreillä työskentelevien lääkärien, virkamiesten ja vääpelien turhautumisesta kankeisiin tietojärjestelmiin, jotka eivät pysy ammattilaisten tarpeiden perässä samalla, kun maailma ympärillä muuttuu. Samat henkilöt ovat tottuneet vapaa-ajallaan sujuvasti toimiviin ja jatkuvasti päivittyviin sovelluksiin luoviessaan mm. sosiaalisessa mediassa. Vallankumouksen ensimmäinen kipinä syntyikin Facebookin (2004) ja iPhonen (2007) lanseerausten aikoihin.
Tämä liiketoimintalähtöinen vallankumous on edennyt vaiheittain. Analyytikkoyhtiö Gartner on seurannut tätä muutosta ”Hype Curve” julkaisuissaan. Hype Curve kuvaa osuvasti, miten ERP (Enterprise Resource Planning) järjestelmien rinnalle nousevat vaihtoehtoiset, järjestelmien rajapintoja hyödyntävät BPM-ratkaisut (Business Process Management), ja lopulta 2010-luvulle tultaessa käyttöliittymien päällä operoivat ohjelmistorobotit. Jokaisessa organisaatiossa on nyt mahdollisuus ratkaista ongelma kuin ongelma, jopa ilman raskaaseen tietojärjestelmähankkeeseen ryhtymistä.
Viime vuosien aikana automaation vallakumouksessa ollaan tultu samaan pisteeseen kuin aikoinaan Ranskan vallankumouksessa, jossa ”vallankumous söi omat lapsensa”. Toisin sanoen uuden aallon “ääriainekset” pyrkivät syrjäyttämään ne voimat, jotka vallankumouksen saattoivat alun perin liikkeelle. Samalla tavalla ohjelmistoroboteilla on turhaan alettu toteuttaa sellaisia automaatioita, jotka olisivat tehokkaammin toteutettavissa järjestelmien välisinä integraatioina.
Meistä moni on varmasti nähnyt James Cameronin Terminator 2 -elokuvan. Siinä ihmisen elämää helpottamaan kehitetty, omalla tavallaan vallankumouksellinen Skynet-sovellus alkaa toimia vasten kehittäjänsä tahtoa. Lopulta vaaditaan äärimmäisiä ponnistuksia, jotta sovellus saadaan pysäytettyä ja tuottamasta tuhoa. Samanlaisia tuomiopäivän näkymiä on todistettu pieleen menneissä organisaatioiden automaatiohankkeissa. Automaation hallinta onnistui lopulta elokuvassa ohjelmoimalla tehtävään Arnold Schwarzeneggerin roolittama, suoraviivainen, toimintavarma ja luotettava T-800 malli.
Vallankumouksen pyörteissä HiQ:n asiakkaat ovat omaksuneet Skynetin sijaan ”Automation done right” -konseptin. Kysymyksessä on integraatioita, tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa yhdistävä alusta, jonka avulla kehitetään ja ajetaan automaatioita usealla eri teknologialla, yhdestä ja samasta hyperautomaatiokäyttöliittymästä. Ratkaisulla on saatu jopa 50% säästöjä verrattuna lähtötilaan, minkä lisäksi organisaatio hyötyy saumattomasta yhteistyöstä liiketoiminnan ja IT:n välillä. Tuloksena asiakaskokemus paranee ja käyttömahdollisuudet kasvavat, ja mikä tärkeintä, voimme saavuttaa huikean kehitysvauhdin ilman pelkoa maailmanlopusta!
Joskus historiasta ja tarinoista voidaan oppia paljon. Jokainen ratkaisu tulee suunnitella juuri oikeaan tarpeeseen; uusin teknologia ei aina tuota parasta lopputulosta. Hyvin hallittu kokonaisuus on yhtä tärkeä kuin tekninen ratkaisu itsessään. Ja hyvä iskulause takaa, että vallankumous jää historiaan, oli se sitten ”viva la revolución”, ”hasta la vista, baby” tai vaikka “automation done right”.
Kirjoittajalla on pitkä kokemus automaatioista ja liiketoiminnan prosessien kehittämisestä.